*

TiinaTuomela Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa

ALV nosto???

Mielipidekirjoituksessa HS 7.6 kehotetaan harkitsemaan ALV:n (arvonlisävero) nostoa valtion verokertymän parantamiseksi. Asia on ollut aiemminkin esillä. Periaatteessa kannatettava ehdotus, mutta on tarkkaan keskusteltava,  mihin tuotteisiin tai hyödykkeisiin nosto kohdistuisi.

Ruuan ALV-korotusta ei missään tapauksessa voi  harkita. Suomessa on tälläkin hetkellä paljon ihmisiä, joilla ei ole varaa ostaa ruokaansa. He hakevat ruokansa sieltä, mistä sen saavat, esimerkiksi  ruokajakeluista, joita vapaaehtoiset järjestöt ja seurakunnat pitävät yllä.  Näiden ruokajonojen pituus kasvaa koko ajan.

Tutkimuksissa on todettu ruuan ALV:n korottamisen  vaikuttavan eniten juuri niihin, joilla on vähiten käytettävissä olevia tuloja. Näin veronkorotus johtaisi myös tuloerojen kasvuun.

Ylellisyystarvikkeiden ALVia  voi varmasti nostaa, mutta ei perushyödykkeiden tai -palveluiden

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Periaatteessa kannatettava ehdotus, mutta" jäkättäväistö huutaa senkin lyttyyn.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Missä menee perus- ja ylellisyystarvikkeiden raja? Ovatko maito, margariini, leipä, liha, kala ja peruna ylellisyystarvikkeita niinkuin jotkut väittävät? Eikö osakkaiden saamaa osinkoa voitaisiin verottaa ensin?

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Oli ALV mikä tahansa niin tuloerot eivät kyllä muutu. Ostovoimaan alvin korotus kyllä vaikuttaa hivenen vaikuttaa.

Minä nostaisin arvonlisäveroa. Arvonlisäveron tuotosta syntyy suurin verotulo valtiolle. Lähes 15 mrd euroa. Merkittävimmän osan arvonlisäverotuksen veropohjasta muodostaa kotitalouksien kulutus, josta kertyy lähes 70 % arvonlisäveron tuotosta.

Minusta on hullua olla käyttämättä tilaisuutta hyväksi ja saada kovat tuotot arvonlisäverosta joka kohdistuu luksustuotteisiin ja ökykulutukseen. Lähtöhinnaltaan korkeassa tuotteessa prosenttikorotuksella on todella merkittävä vaikutus. Näin rikkaat osallistuisivat talkoisiin, koska he tuskin lopettavat "mukavaa" kulutuselämäänsä.

Elintarvikkeiden arvonlisävero on 14 %. Lisäksi 10 % veron alaisia ovat lääkkeet, kirjat, henkilökuljetus, majoituspalvelut, yleisradion lupamaksut, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsymaksut ja liikuntatilojen käyttömaksut. Arvonlisäverosta on kokonaan vapautettu mm. eräät terveys- ja vammaishuollon palvelut. Sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksuissa vero on 0 %. Eli kaikki ne tuotteet ja palvelut joita tavallinen pulliainen tarvitsee jokapäiväisessä elämässä ovat jo lähtökohtaisesti alemman arvonlisäveron piirissä.

Rikkaiden ja luksustuotteita kuluttavien kymmeniin tuhansiin euroihin nousevilla yksittäisten hankintojen tai ostosten arvonlisäveron tuotolla on oleellista merkitystä arvonlisätuoton verokannassa. Näitä tuotteita tavallinen kansalainen ei tarvitse.

Minä edelleen arvioin, että perustarvikkeiden, lääkkeiden, makkarassa tai kiinalaisessa paidassa olevalla arvonlisäveron 1-2 % korotuksella ei ole suurtakaan merkitystä kaupan kassalla loppusummasta. Tuotteen tai palvelun yksikköhinta on niin alhainen että prosenttiyksikön korotuksella hinta ei miksikään muutu. Vaikutus on laskettavissa korkeintaan kymmenissä senteissä joka parhaassa tapauksessa saattaa pyöristyä alaspain kaupan kassalla. Kaiken lisäksi sen alemman arvonlisäverokannan voi pitää nykyisellään.

Kolmesadan euron ruokalasku kuukaudessa nousee prosenttiyksikön alv korotuksella 3 euroa. Miljoonan euron purjeveneen hinnassa prosenttyksikön nousu merkitsee 10 000 € lisäveroa valtion kassaan.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Vaatteet ovat Suomessa kaikille tarpeellisia ei ylellisyystarvikkeita, samoin puhelin ja internet jos haluaa jatkossakin käyttää julkisia palveluja kuten Kelaa tai työkkäriä tai sitten hakea töitä tai maksaa laskuja.

"arvonlisäveron 1-2 % korotuksella ei ole suurtakaan merkitystä "
Otappa huomioon se että kaupat haluavat hyötyä alv korotuksesta jolloin tuotteen hinta nousisi 4-5% mutta kommentistasi 3# tarkastelet asiaa yhdentuotteen kannalta, pienituloisen kannalta on tärkeää se kuitin loppusumma, jopa kahdeneuron nousu laittaa miettimään että ostaako sitä maitoa, hedelmiä tai kasviksia lainkaan. Äläkä heti sitten vedä tupakka ja alkoholi korttia sillä kaikki eivät ole niiden käyttäjiä!

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Daniel Malinen

Kauppa ei saa alvin korotuksesta senttiäkään. Alv tilitetään valtiolle viimeistä sadasosasenttiä myöden.

Sinä väität, että kauppa nostaa hintoja 4-5 % jos arvonlisävero nousee !!!!

Kauppa elää katteella ja siihen vaikuttaa myynti, liikevaihto. Arvonlisäveron nousu pikemminkin alentaa kaupan arvonlisäverotonta hintaa kaupan oman katteen kustannuksella. Myyntivolyymi on säilytettävä entisellään tai konkka tulee kylään.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Alv:n noston haitta jakautuu kauppiaan ja asiakkaan välille. Samoin kuin alvin lasku.

Eli asiakas ei käytännössä koskaan maksa täysimääräisesti alvin korotuksia tai hyödy täysimääräisesti alvin alennuksista. Hyödyt ja haitat jakautuvat aina myyjän ja ostajan välille.

Alv on vähemmän haitallinen vero kuin vaikka ansiotulovero. Muitakin vähemmän haitallisia veroja toki on: esimerkiksi perintö- ja kiinteistöverot.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

ALV-kannan on syytä olla mahdollisimman yhtenäinen tuoteryhmästä riippumatta. Meillä on jo erikseen verotettuja tuoteryhmiä kuten polttoaineet, tupakka ja alkoholi, mutta en kannata komiteaa pohdiskelemaan mitkä ovat niitä ylellisyystuotteita ja mitkä eivät.

Nimenomaan ruoan ALV:n korotus toisi varmimmin lisätuloja valtiolle. Muiden tuoteryhmien kohdalla ihmiset voivat tinkiä ostoista. Leipäjonosta ruokansa noutavat eivät joudu kärsimään ALV:sta. Ruoan ALV on jo nykyisellään alhaisempi kuin muilla tuotteilla, joten ALV-kantoja vertailemalla nimenomaan siellä olisi tilaa ilman, että ALV-prosentti nousisi kohtuuttomiin.

Sitten täytyy vielä muistaa se hallituksen linjaus, että kokonaisveroaste ei saa nousta tällä vaalikaudella.

Muuten, ALV:n taso ei vaikuta tuloeroihin, kuten blogisti väittää.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Alv vaikuttaa kulutukseen ja ruuan osalta terveyserojen kasvuun. Voisiko ruuan alv olla sitten se 24%? Se tarkoittaisi että litran maitopurkista saisi pulittaa 2-3 euroa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Voisiko ruuan alv olla sitten se 24%? Se tarkoittaisi että litran maitopurkista saisi pulittaa 2-3 euroa."

Jos nykyisin 1,14 € maksava maitolitra sisältää noin 14 senttiä ALV:ta, niin sisältäessään 24 senttiä ALV:ta sen hinta olisi 1,24 €, eli hinnankorotus olisi kymmenen senttiä. Maidon kohdalla vallitsee kyllä nykyisin kilpailua ja tuotediversifiointia.

Mistä tuo 2 - 3 euroa tuli?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #10

Koulussa opetettiin että kun alv nousee niin kaupoilla on oikeus korottaa hintojaan samalla prosentilla kuin mikä on alv kerroin. Esim Jyväskylässä tuo maito litra maksaa jo 1.24 eli alv korotuksen jälkeen se olisi n. 1.35 lisäksi kauppalla on oikeus korottaa kokonaishintaa n. 60%k (14%/24%). Keskisuomessa kaupat ovat suosiolla ottaneet vastaan hinnan korotukset ja jos ne eivät vanhalle asiakaskunnalle kelpaa noin sitten etsitään uudet jotka sen suostuvat maksamaan ja jos ei löydetä niin lyödään pulju kiinni.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #13

Olet ymmärtänyt kouluopetuksesi väärin. ALV:n korotus aiheuttaa juuri tuon mainitsemasi korotuksen 1,24:stä 1,35:een. (Tosin maitoa voi ostaa alle euronkin, jos ei sitä kalleinta valitse - myös Jyväskylässä.)

Tietysti kauppiaalla on oikeus korottaa hintaa kuinka korkealle haluaa, mutta se ei ole kannattavaa, sillä hinta on parasta optimoida kassavirran kannalta. 2 - 3 euroa maksavaa maitoa ei kukaan ostaisi.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

D.M
Niinpä.Halpenemistalkoissa maidon hinta nousi 2,19 egeen ja kaikki ne elintarvikkeet joita eniten käytetään,joka päivä,nousivat.Tosin hintoja oli nostettu ennen sitä tasaiseen tahtiin,joten noissakaan elintarvikkeissa jne.ei hinta halventunut,tuohan nyt olikin kusetusta,jonka jokainen joka seuraa ruokalaskujaan,tiesi.

Joillekin ei maidon hinta merkitsekkään mitään,kuten ei muidenkaan tuotteiden hinnat,koska ei tarvitse niitä laskea.Kaikki kun eivät omista autoa,suomessa kallis pitää ja käyttää.Vakuutusmaksut,ajoneuvovero,katsastus(trafi vetää muuten sielläkin välistä)veroa vakuutusmaksussa,öljyn hinta laskee ,suomessa bensan hinta nousee,autoilijoita kupataan joka suunnasta,on huollot,renkaat.Ne mummut,työttömät,pienituloiset,perheet jne.joiden kauppa on se lähikauppa,tai aivan sama,joutuvat sen maitonsa ostamaan siitä kalliista putiikista.

Ovat muuten lidlissäkin nostaneet maitonsa hintaa tasaiseen tahtiin,kuten muitakin tuotteitaan.Ei koske tietenkään heitä,jotka eivät ole koskaan joutuneet laskemaan kaupassa ostoksiaan ,tahi muissa tuotteissa.

Tietysti perheet ja eläkeläiset,pienituloiset ,työttömät,osa-aikaduunarit,nolladuunarit,pätkäduunarit jne.voivat olla ostamatta ruokiaan,ja pestä es.pyykkinsä käsin,olla hankkimatta muitakaan tuotteita,kodinkoneita jne.ALVI vaan ylös,ostovoima paranee.Nostakaa nyt ajoneuvoveroakin,sekin muinaisjäänne,vero,jonka piti olla väliaikainen.Suomessa onkin veroa verosta systeemi,ja välistä vetäjiä päälle.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #18

"Joillekin ei maidon hinta merkitsekkään mitään,..."

Eipä taida merkitä sinullekaan, kun et tiedä mitä se maksaa. Kuka kauppias yrittää myydä sitä 2,19€ litra? Kerropa se!

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #19

Sellainen joka ei pääse rantaa kauemmaksi kalaan joutuu maksamaan maidostaan sen mitä kauppa pyytää. Tuo 2 ja 14 taitaa olla se puolentoista litran purkki.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #21

No jo on markkinat. Jyväskylässä oli vasta selvitettynä vielä Suomen halvimmat kaupat ja meillä täällä Helsingissäkin litra rasvatonta kotimaista maitoa maksaa 80c. Jos alvi nousisi 24% maito maksaisi korkeintaan 87c litra. Tosiasiassa lisävero jakautuu kaupan ja asiakkaan kesken jolloin loppuhinta olisi luultavasti 85c.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #23

Tylytit ronskimmin kuin minä, mutta eiväthän he periksi varmaan anna. Usko nyt, että maito maksaa 2-3 euroa litra!

Käyttäjän jussijaakkola kuva
Jussi Jaakkola

ALV:n korotuksen vastapainoksi pitää alentaa tuloveroja, muuten se kiristää taloutta entisestään. Esim. 2 %-yksikön ALVin korotus mahdollistaisi tuloverojen painamisen lähes nollaan (samalla häviäisi iso joukko tuloverovähennyksiä). Tuloverojen pienentäminen johtaisi samantien ostovoiman kasvamiseen, joka piristäisi talouselämää ja johtaisi uusiin työpaikkoihin ensin kaupan alalla jatkuen sieltä muualle teollisuuteen. Jos työpaikkoja syntyy, niin valtion kassaan tulisi enemmän rahaa nollasummapelin sijasta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Välietappina tuolle (valtionverotuksen) nollalle voisi käyttää vaikkapa 5% tasaveroa tuloluokasta riippumatta.

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Ei Suomella ole varaa kiristää verotusta. Joitakin verotarkistuksia tosin olisi hyvä tehdä, mutta ei veroja voi määrättömästi nostaa.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Vuoden 2014 talousarvioesityksessä valtion arvonlisäverotuottojen määräksi arvioitiin 17,031 mrd. euroa. Vallitsevassa maamme taloudellisessa ahdingossa myös verotuottojen lisäyksen / kululeikkausten toteutukseen käytettävällä ajalla on suuri merkityksensä.

Arvonlisäveroprosentin korottaminen on kerrassaan loistava keksintö! Ihme, ettei sitä kukaan ole vielä keksinytkään. Ehdotankin, että nostetaan nykyisiä arvonlisäverokantoja läpi linjan kolmanneksella vuodeksi 2016. Eli esimerkiksi yleinen 24 %:n arvonlisävero 32 %:iin. Näin saadaan jo vuodessa liki 6 mrd. euron verotulojen kasvu kasaan eikä tarvitse odotella koko vaalikautta sen keräämiseen. Vuodesta 2017 alkaen voidaankin sitten jo palata takaisin nykyiseen arvonlisäverokantaan. Kannustepalkkiona voisi samalla myös toteuttaa tilapäiseksi tarkoitetun ajoneuvoveron poistamisen verojärjestelmästä.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

"Toukokuussa 2015 kertyi arvonlisäveroa yhteensä 1 061 miljoonaa, joka oli 56 miljoonaa (-5,0 %) vähemmän kuin vuosi sitten." (Lähde: Verohallinto).

Arvonlisäveron kertymä on kääntynyt laskuun. On käynyt samalla tavalla kuin kävi autoveron kanssa, kun sitä korotettiin. Veron kertymä lähti laskuun.

Verokertymät lähtisivät kasvuun, jos verokantoja alennettaisiin.

Käyttäjän jussijaakkola kuva
Jussi Jaakkola

ALVia ja autoveroa ei voi verrata yks yhteen. Todellisempi syy ALV-kertymän tippumiselle lienee kansalaisten kokonaisostovoiman heikkeneminen sekä pienellä deflatoorisella efektillä on myös vaikutuksensa.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

En ole verrannut niitä yks yhteen, mutta kumpikin on pois kuluttajan kukkarosta ja syö ostovoimaa. SuomessaALV on ALV on 24 prosenttia. Saksassa, johon nykyään kaikkea verrataan ALV on 19. Autoveroa siellä ei ole lainkaan.
Korkea ALV houkuttelee myös harmaaseen talouteen.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Ruokakorin hinta on pudonnut vuodessa lähes 10 %. Nyt halpuutetaan.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Sekä vähittäiskaupan että päivittäistavarakaupan myynnin määrä on laskenut.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Arvonlisävero on käytetyin kulutusvero

Arvonlisävero on käytössä yli 160 maassa, joiden joukossa ovat lähes kaikki OECD-maat ja myös tärkeimmät OECD:n ulkopuoliset maat, kuten Kiina, Venäjä ja Brasilia. OECD-maista Yhdysvallat on ainoa maa, jossa ei ole käytössä arvonlisäveroa. Suomessa arvonlisäverotus tuli voimaan 1.6.1994.

EU-maiden kulutusverotus on viimeisten vuosikymmenten aikana lähentynyt toisiaan huomattavasti. EU-tasolla harmonisoidaan arvonlisäverokantoja, mutta suurin osa lähentymisestä on saavutettu kuitenkin uusien maiden EU:hun liittymisen kautta.

Viime aikoina eri maiden arvonlisäverokannat ovat muuttuneet kansainvälisen talouskriisin vuoksi poikkeuksellisen paljon. Osa maista on paikannut julkisen talouden alijäämää korottamalla arvonlisäverotusta, kun taas osa maista on elvyttänyt talouttaan alentamalla väliaikaisesti arvonlisäverokantojaan. Suurimmat arvonlisäverokantojen korotukset ovat olleet toistaiseksi Romaniassa, Unkarissa ja Espanjassa. Lisätietoa kulutusveroselvityksestä (2015)

Suomen yleinen arvonlisäverokanta on kansainvälisessä vertailussa korkeahko. Vuonna 2015 EU-maiden keskimääräinen yleinen arvonlisäverokanta on 21,6 prosenttia, kun se vuonna 2008 oli vielä 19,5 prosenttia. Samana vuonna se oli OECD-maissa 16,9 prosenttia. Arvonlisävero tuotti vuonna 2014 Suomen valtiolle 18,8 mrd. euroa.

Arvonlisäverokannat v. 2015 eräissä maissa (pdf-kuva)

http://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/kulutus...

Toimituksen poiminnat