TiinaTuomela Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa

Ylityö- ja vuoronvaihtokielto paljastivat ydinongelman

Mediassa on kohuttu jopa potilasturvallisuuden vaarantumisesta hoitajien vauhdittaessa työsopimusneuvotteluja ylityö- ja vuoronvaihtokiellolla. Eikö kuitenkin pitäisi olla itsestään selvää, että hoitajamiehityksen tulee olla kaikissa vaiheissa riittävän suuri, jotta työsuoritukset sujuvat merkityn työvuoron puitteissa.

Terveydenhuollon toiminta ei saa perustua siihen olettamaan, että henkilökunta kuitenkin vastuullisena joustaa ja jää ylitöihin tai muuttaa vuorojaan. Nyt siis on paljastumassa varsinainen ydinongelma. Henkilökuntamiehitys on siis aivan liian pieni ja siihen tulee saada korjausta.

Hoitohenkilökunta on hyvin matalapalkkaista ja mm. KIKYn myötä lomarahaleikkaukset vielä kohdistuivat eniten juuri kuntasektoriin. Tärkeää ja vastuullista terveydenhuollon työtä tulee arvostaa myös rahallisesti, ei vain sanahelinänä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Sama otsikko koskee monia muitakin kunta-alan ja valtion sektoreita.

Esimerkiksi poliisin henkilöstöresurssit on ajettu jo niin ahtaalle, että reservejä ei kertakaikkisesti ole. Kaikki ylimääräiset ja yllättävät tehtävät teetetään ylitöinä ja tekemättömien töiden määrä kasvaa kasvamistaan. Poliisin ylijohto joutuu jo selittelemään, vaikka milläs sen selität, että budjettia on leikattu eikä ns. ilmaisia henkilötyövuosia ole.

Viranomaistenkaan toiminta ei saa perustua siihen olettamaan, että henkilökunta joustaa vuorosta toiseen ja jää tarvittaessa ylitöihin tai muuttaa vuorojaan. Nyt siis on paljastumassa varsinainen ydinongelma. Henkilökuntamiehitys on siis aivan liian pieni ja siihen tulee saada korjausta.

Yhteiskunta säästää itsensä hengiltä.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Olen kirjoittanut tämän tekstin lähes vuosi sitten samaan aiheeseen. Siinä on myös linkki poliisin sivuille. Joskus pistin tämän kommentin ex-poliisiylijohtajan blogiin, mutta ei mennyt läpi.

Poliisin henkilökunnan määrä, poliisin vuosikertomuksen, mukaan on ollut vuonna 2001 10.882 ja vuonna 2015 9.914, vähennystä 968 henkilöä. Miehistön määrä on tuosta kasvanut n. 200. http://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/vuosikertomus

Poliisilta on siirretty merkittäviä toimintoja pois mm. ajokorttiasiat siirtyivät Trafille. Ajoneuvojen rekisteröinti siirtyi jossain vaiheessa Trafille. Maaseudulla poliisille (nimismiehelle) kuului aikanaan palavien nesteiden ja kaasujen varastointilupien myöntäminen ja varastojen katsastaminen. Sittemmin nuo po. asiat on siirretty TUKES:lle.

Myös digitalisaatio on vähentänyt poliisin työtä jo pitkään. Määrämuotoisten lomakkeiden ja asiakirjojen laatiminen on sarjatyötä. Nyt voidaan passi- ja henkilökorttihakemukset tehdä jo netissä, ilman käyntiä poliisiasemalla. Nopeusvalvontaa hoitavat peltipoliisit ja oliko se niin, että siviilipalvelusmiehet selvittävät kameroiden ottamat kuvat. Pian varmaan ylinopeussakon voi itse määrätä netissä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ensinnäkin, koko hoitohenkilöstö ei ole hyvin matalapalkkaista. Sairaanhoitajien matalat palkat ovat jo myytti. He ohittavat kunta-alallakin akateemisestikin koulutettuja.

Toiseksi. Vaje syntyy siitä että hoitohenkilökunta sairastaa melkein kuukauden vuodesta täysin randomisti. Esimerkiksi kunnan sairaanhoitajien sairauspoissaoloja on 250% kunnan lääkäreihin nähden. Ja ei, nämä eivät ole tartuntataudeista johtuvia. Miten ihmeessä mikään kunta voisi varautua tuollaisiin saikkumääriin?

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Jos Pylkkönen ei itse ole sairaanhoitaja, niin silloin hän puhuu vastoin parempaa tietoa. Sairaanhoitajien ns. hyvä palkka muodostuu haittalisistä, joita maksetaan ilta, yö, viikonloppu ja arkipyhinä tehtävistä työtunneista työehtosopimuksen mukaisesti. Sairaanhoitaja, joka tekee säännöllistä 7-15 työpäivää, ei ole vielä hyvätuloiseksi laskettava.

Meinaako Pylkkönen kommenteillaan, että sairaita ihmisiä hoitavat sairaanhoitajat olisivat täysin immuuneja potilaiden sairauksille?

Itse asiassa melkoisen paljon sairauslomia tulee siitä, että sairaanhoitajat joutuvat työskentelemään epäergonomisesti ja tämä aiheuttaa eriasteisia venähdyksiä, revähdyksiä, sekä rangan että nivelten kiputiloja.

Lääkärithän eivät tee fyysisesti kovinkaan raskasta työtä, joten syy lienee siinä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Eivät he mitään haittalisiä saa vaan vuorolisiä. Keskimäärin sairaanhoitajan palkka on työn vaativuuteen nähden erittäin korkea.

Sairauslomia tulee lähinnä työuupumuksen vuoksi. Tämä taas kuormittaa muita työntekijöitä ja ajaa heitä työuupumukseen. Tähän auttaisi hyvin yksinkertainen asia: poistetaan sairausajan palkka ja siirretään rahat siitä peruspalkkaan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Vaimoni teki 10 v. pelkkää yövuoroa, jolloin palkka oli niin hyvä, kuin kunnallisella sairaanhoitajalla käytännössä voi olla, eli oli n. 3 k€ kuussa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Onhan toki lääkärikunnassa se vanha henki, jotta poissa ei saa olla.

Esa Ryöppy

Pekka on ilmeisesti itse sairaanhoitaja tai muuten poikkeuksellisen hyvin perillä alan tilanteesta, työn kuormittavuudesta yms., koska noin varmaan tyyliin mielipiteitään kertoo. Vuonna 2016 sairaanhoitajat sairastivat keskimäärin 20 pv vuodessa, lähihoitajat 26 pv ja kodinhoitajat 31 pv (ttl.fi) Sitä, että mistä nämä poissaolot johtuvat, en osaa noin tarkasti sanoa. Luulisin kuitenkin, että suurin osa koostuu nimenomaan tartuntataudeista ja tapaturmista. Toki on totta, että jo yksikin pitkä työuupumuksesta tms. aiheutuva pitkä sairasloma vaikuttaa keskiarvoon huomattavasti. Jos niitä kerran on niin paljon, niin mistähän se mahtaa johtua? Riittämättömistä resursseista, jatkuvasta kiireestä, jatkuvista ylitöistä, kuormittavista ja täysin epäsäännöllisistä työvuoroista yms.? Itselläni ainoa poissaolotyöstä on reservin kertausharjoitus, vuoden 2010 keväällä, joen sinällään minulle sopisi Pekan ehdottama malli palkattomasta sairaslomista ja keskimääräisen sairausajan mukaisen palkan jyvittämisestä jokaisen peruspalkkaan. Koen sen olevan kuitenkin hivenen epäoikeudenmukainen niitä kohtaan, jotka sairastuvat esim. syöpään, jonka hoidot saattavat kestää useita kuukausia ja työkyvyttömyys 1-2 vuotta. Toisaalta, jos kerran minä ja Pekka tiedämme kuinka paljon henkilökunta hoitoalalla sairastaa, luulisi tämän helposti löydettävän faktan olevan myös kuntapäättäjien ja sairaaloiden johdon tiedossa. Näin ollen tähän varautuminenhan ei pitäisi olla suinkaan mahdotonta, kuten Pekka erheellisesti kertoo.

Pekan mukaan työn vaativuus, vastuullisuus ja kuormittavuus ovat lähinnä aikansa eläneitä myyttejä. Suosittelen näin ajattelevia toki kokeilemaan täysin epäsäännöllisen kolmivuorotyön tekemistä, alimiehityksellä ja kiireessä, tietoisena siitä, että jokaisesta tekemästäsi tai tekemättä jättämästäsi asiasta potilaalla ja/tai omaisilla on, parhaassa tapauksessa täysin subjektiivisen kokemuksensa perusteella, oikeus valittaa mitä moninaisempiin eri instansseihin ja kaikenpäälle vielä kirjoittaa asiasta paikallislehden yleisön osastolle ja Iltalehden toimittajalle. Ja tietoisena myös siitä, että edes väsyneenä, kiireessä tai nälässä ei ole varaa virheisiin. Virheisiin, jotka pahimmillaan voivat maksaa potilaan hengen tai terveyden. Ai niin.... Työn "kokeilemiseenhan" vaaditaan 3,5 vuoden ammattikorkeakoulututkinto. Ei sitä voikaan kuka tahansa kokeilla.

Myös alipalkkausta Pekka pitää myyttinä. On totta, että kunta-alalta löytyy myös akateemisesti koulutettuja, joiden peruspalkka on huonompi kuin sairaanhoitajilla. Räikeimpinä esimerkkinä lastentarhanopettajat. Toisaalta löytyy myös monia -sihteeri loppuisia ammatteja, joiden peruspalkat ovat käytännössä samalla tasolla sairaanhoitajien kanssa. Toki näidenkään ammattien pätevyys- tai koulutusvaatimuksista ei itselläni ole tietoa. Olettaisin kuitenkin, että AMK-tutkinto ei ole vaatimuksena. Pääsääntöisesti kuitenkin kunta-alallakin jo AMK-tutkinnon omaavat työntekijät ja/tai viranhaltijat pääsevät kolmosella alkaviin peruspalkkoihin. Mielestäni se millä nimellä peruspalkan päälle maksettavaa lisiä tai korvauksia kutsutaan, on lähinnä saivartelua, Tosiasiassa niiden kiistaton rooli on olla monetaarinensubventio siitä, että me uhraamme yömme, viikonloppumme, jouluaattomme ja juhannuspäivämme sen vuoksi, että kiireellistä ja usein myös kiireetöntäkin hoitoa tarvitsevat saisivat kaipaamansa avun mahdollisimman tasalaatuisena vuoden jokaisena päivänä ja vuorokauden jokaisena tuntina.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Henkilöstömitoituksen pitää vastata työn määrää siten, että työt tulevat tehdyksi normaalityöajoilla. Alimitoitus johtaa siihjen, että varsinkin osaava henkilöstö ylikuormittuu. Ylitöistä syntyy sekin ongelma, että korvaukset ovat jo osa palkkajärjestelmää. Olisi parempi, että henkilöstöä olisi riittävästi, jolloin samalla palkkasummalla saataisiin jopa enemmän työaikaa käyttöön. Palkkasumma jakaantuisi tasaiusemmin koko henkilöstölle samoin työrasitus. Onko tämä tosiasia mahdoton ymmärtää?

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

on, koska ylitöillä paikataan ruuhkahuippuja, joiden hoitamiseksi ei haluta palkata ylimääräistä henkilökuntaa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Jo nykyisillä työehdoilla on mahdollisuus luoda varallaolojärjestelmä, Jolla taataan työvoiman riittävys myös ruuhkatilanreisa. Nekin voidaan tilastoida ja yllätys yllätys, ruuhkahuippuja on pitemmällä aikavälillä jokseenkin tasaisesti. Suuronnettomuudet ovat erikseen. Niitä sattuu keskimäärin ehkä joka kymmenes vuosi, eikä niidä voi ennakoida muuten kuin siten, että erilaisten katastroofien varalle on omat suunnitelmansa.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Tätä ei voi oikein millään lailla perustella, auttamattomasti ovat resurssit liian pienet.

Sairaanhoitajan ja muidenkin sairaiden kanssa tekemisissä olevat työt eivät ole verrattavissa talonrakennukseen tai teollisuustyöhön, sairaiden, lasten ja vanhusten kanssa työskentely on henkisesti aivan eri tavalla kuormittavaa.

Sitten tulee aina se kysymys, että ei ole enempää rahaa, jotta voisi panostaa jaksamiseen ja riittäviin resursseihin.

Rahaa on, kyse on vain siitä miten teemme valinnat, uskon, että valtaosa haluaa hyvää ja huolehtivaa hoitoa, ja silloin on koko ajattelutapa muutettava toisenlaiseksi.

Seuraammeko valuuttoja, velkaantumista ja pörssikursseja, vai huolehdimmeko hyvinvoinnista, valintakysymys, ei sen kummempaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Näistä eri ongelmista on ollut paljon juttua mediassa. Periaatteessa hoitajia ja sijaisia on runsaasti, mutta myös poissaoloja on paljon. Näiden paikkaaminenhan niitä ylitöitä aiheuttaa. Osastonhoitajat, ylilääkärit ja hallinto ovat esittäneet ainakin seuraavia juttuja:

- useissa paikoissa ruuhkahuiput osuvat virka-ajan ulkopuolelle mutta henkilöstöä on pidettävä eniten virka-aikana
- peruuntunut leikkaus voi tarkoittaa sitä että henkilökunta ei tee mitään, vaikka muilla osastoilla tarvittaisiin apua

Tärkein kysymys kuitenkin on se kuinka sairauspoissaoloja saataisiin lähemmäs muun henkilöstön tai yksityisen sektorin lukuja. Pienelläkin muutoksella saataisiin tuhansia henkilötyövuosia lisää ja erityisesti vähennettyä kuormittavia ylitöitä muilta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Potilasturvallisuuden kannalta tulisi paremminkin miettiä, onko oikein, että sairaanhoitajat järjestelevät työvuorojaan siten, että tekevät omin tahdoin ja omin eduin kaksi työvuoroa peräjälkeen ?

Onko mahdollista, että 16-tunnin työvuoron lopputunneilla väsymys vaarantaisi potilasturvallisuuden ?

Hoitajia kai meillä on suhteessa väkimäärään maailman eniten .

Käyttäjän kangaro kuva
Ros-Britt Kangas

Pekka Pylkkönen näyttää nyt kirjoittaa asioista, joista ei ymmärrä yhtään mitään. Sen verran omituisia käsityksiä koko hommasta. Jos on mitenkään töissä tai luottamuspaikalla terveyden- ja sairaanhoitoalalla hirvittää miten paljon vahinkoja voi saada aikaan, muuten ei kai kannata hirveästi välitä. Sivistä nyt kuitenkin itseäsi hieman ennen kuin seuraavan kerran otat kantaa asiaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kalahtiko kalikka?

Kerro toki tarkemmin mitä nyt en ymmärrä? Kunnat laativat erinomaisen hyviä tilastoja sairauspoissaoloista. Hoitohenkilöstö on vuodesta noin kuukauden Poissa sairauden vuoksi. Lääkärit 8 päivää ja johto ei juuri lainkaan. Koska useat hoitopuolen työt ovat sellaisia ettei niitä voi vain jättää hoitajan pöydälle odottamaan, syntyy noilla luvuilla pulaa sijaisista väkisinkin. Sellaista varastoa ei ole josta voisi puolet osaston henkilökunnasta vain korvata kun sattuu olemaan joku festariviikonloppu tai hoitajien joukkoböörnaut.

Vastausta ongelmiin kannattaa etsiä sieltä saikkujen vähentämisestä. Varmasti sekä panostamalla työhyvinvointiin että leikkaamalla sairausajan etuuksia.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Puhut kokoajan sairauspoissaoloista ja olet jopa kertonut siihen yhden syynkin, nimittäin työn kuormittavuuden. Miten nyt esim ehdottamasi sairausajan etuuksien leikkaus vähentäisi näitä poissaoloja? Eikö ole enemmänkin niin että oikein mitoitetut henkilöstömäärät vähennä tätä kuormittavuudesta tulevia sairauspoissaoloja.

En muutenkaan oikein tykännyt vihjailuistasi että hoitajat olisivat joukolla pois jonkun festareiden takia.

Kolmanneksi ei ole oikein relevanttia verrata lääkäreiden ja hoitajien sairauspoissaoloja, hehän tekevät ihan erilaisia työtehtäviä. Lisäksi lääkäreillä on varaa valita työnsä määrä kun taas hoitajat joutuvat monesti ottamaan kaikki mahdolliset vuorot ihan selviämisenkin takia. Tätä samaa on monella muullakin alalla jossa palkat eivät ole lekurien tasoa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #28

En *tiedä* mikä se perimmäinen syy saikuille on, mutta niiden suuresta määrästä johtuu muiden hoitajien kuormittuminen ja saikkujen kierre. Tottakai olisi hienoa jos sinne perimmäiseen syyhyn päästäisiin vaikuttamaan.

Kuukauden sairastaminen vuodessa ei kuitenkaan ole enää mitenkään normaalia tai selitettävissä työn luonteella.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila Vastaus kommenttiin #30

Tuo ei muuten koske vain sairaanhoitajia. Itse toimin kaupan alalla ja kyllä miellä tulee myös tätä kourmitttavuutta jo itse työn puolesta mutta myös sen takia että ollaan usein sairaslomilla. Ja omasta puolesta voin sanoa että syy on juuri alimitotettu henkilöstömäärä, ainakin tärkeimpänä syynä, toinen on se että vapaat on suurimmaksi osaksi yksittäisinä päivinä ei peräkkäin. Tämä johtuu myös siitä että vuodessa on vain yksi päivä kun kauppa on kiinni, 364 vrk vuodessa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomessa ollaan vuosittain pois töistä sairauden takia n. 8-9 päivää vuoden aikana
Julkisella sektorilla töistä poissaolot ovat jopa 20 päivää vuoden aikana, eikä tätä yli kaksinkertaista poissolojen määrää selitä sinänsä mikään. Ei ainakaan työn raskaus tai vaatimustaso.

Lähde OECD Health Data

Aikanaan 1980-luvulla Helsingissä hoitajat olivat toisinaan poissa töista sairauden takia, mutta yllättävää kyllä, olivat sairaspäivinään kuitenkin töissä Espoossa tai Vantaalla.

Käyttäjän tepimast kuva
TEUVO MAST

Mitäs se sitten on kun kuntatyönantaja laittaa alimiehityksen eikös sekin ole potilas turvan menevä toimen pide .
kun kerran hoitajen ylityökieltokin sitä on terv tepivaari

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Hieman tuossa hoitajien ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana särähti korvaan Olli Luukkaisen uutisissa lausuma kommentti, joka meni jotenkin näin: "Nyt on liikkeellä paljon flunssaa ja se saattaa aiheuttaa ongelmia toiminnassa".

Viittasiko hän tällä julkisen alan töistä kerrottuun vitsiin vielä pitämättömistä sairauslomista?

Varmaan koskaan tällaista toimintaa ei voida pyörittää ilman ylitöitä. Ylityöt ovat seurausta siitä, että sattuu yllättäviä tapahtumia, kuten sairastumisia, lasten sairastumisia jne. Työaikalaki sallii ylitöiden teettämisen poikkeustapauksissa. Jossain tapauksissa saattaa tulla kyseeseen myös hätätyö, josta ei voi kieltäytyä.

Varmaan tuosta alkuosan kommentista voi tulla sitä itseään tuulettimeen.

Käyttäjän tepimast kuva
TEUVO MAST

Tuli tutuksi aikanaan tuo ylityö ja jopa hätä työ silloin kun vaimo eli ja oli sairaanhoitaja .
Koskaan et voinut olla varma ettei vaimo juuri sinä iltana ollut noissa jommassa kummassa .
Ja noin ollen eipä voinut suunnitella mitään menoa sillä tasolla että menisimme varmuudella jonnekkin .
Noin se meni mutta eräs aika sitten olikin se kun olimme yhdessä ja se oli kesäloma vaimo sammutti puhelimensa kokonaan .
Ja laittoi sen päälle kun aamulla meni töihin .
Kerran joku alkoi kitiseen siitä kun olimme etelässä ja vaimo sanoikin hänelle muuten se kävis mutta meidän välissä on n 3000 km .
Tuo sanoi mitä sää siellä teet sut pitää saada kiinni aina siihen minä sanoin ei pidä paikkaansa vaimo on nyt mun ilona kun se vuoden taas on vain teidän ilona .
Sen jälkeen otimme tuon puhelimen sulkemisen käyttöön ja se oli hyvä konsti kokonaan lomien ajaksi .
Tulipa kerran joku hakeen mökiltä loman aikana töihin onneksi vaimo oli kaupassa käymässä .
hakijalle sanoin että etkös yhtään häpee kun häiritset meidän lomaa .
Ei tule töihin nyt jos toisen kerran haet en takaa mitään .
Vaimoni kuoli v 2013 55 vuotiaana liekkö syynä myös tuo työ rasite terv tepivaari

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Hoitajien määrä suhteessa väestömäärään on Suomessa maailman huippua. Sairaaloissa hoitajien työkuorma on sekin liioiteltua. Hoitajien työpäivästä suuri osa kuluu odotellessa. Jokainen sairaalassa liikuntakykyisenä ollut tietää, mistä hoitajan löytää varmimmin. Kahvihuoneesta. Joskus, harvemmin, kansliasta.

Kyse ei ole hoitajien vähäisestä määrästä. Kyse on työn äärettömän heikosta organisoinnista ja johtamisen puutteista. Hoitajan työvuoro alkaa aamuseitsemältä. Yökön rapsan jälkeen aloitetaan aamutoimet. Osaston potilaat vaihdetaan kuiviin, suihkutetaan, lääkivään ja ruokitaan yhdeksään mennessä. Kaikki liikenevät käsiparit ovat käytössä.

Sitten alkaa odottelu. Lääkärin kierrolle pääsee mukaan muutama, muut odottelevat lounasaikaa. Kierron jälkeen muutama potilas kirjataan ulos ja jäädään odottelemaan yhtä tai kahta, jolloin nouto tulee hakemaan kotiutujia.

Lounaan aikaan taas muutamia tarvitaan auttamaan syömisessä, sitten jäädään odottamaan kotiinlähtöä. Sairaalahoitajan työpäivästä yli puolet kuluu odotellessa.

Resurssien lisäämisestä ei ole hyötyä, hoitajien kuormittumista ei vähennetä lisäämällä kahvihuoneessa istuvien määrää. Kuormittuminen tapahtuu suurelta osin toimettomuuden seurauksena.

Esimerkkini on sisätautiosaston arjesta. En syyllistä hoitajia, jotka varmasti omaavat hyvän työmotivaation ja pyrkivät potilastyössä parhaimpaansa. Olen huolissani lähinnä siitä, etteivät terveydenhuoltoalan ammattilaisetkaan pyri puuttumaan hoitotyön tehottomuuteen, vaan ovat valmiita satsaamaan tehottomuuteen lisäämällä tehottomuutta. Tuo apukeinosi ajaa ammattitaitoiset hoitajamme hakeutumaan hoitotyöstä pois.

Käyttäjän tepimast kuva
TEUVO MAST

On eri juttu puhua koulutetuista hoitajista kun niistä jotka ovat työsuhtessa niitä on nyt kyllä puheestas huolimatta liian vähän .
Missä oli vaimoni hoitajana oli tilanne sellanen jossa kaikkia suurin piirtein piti syöttää .
Tosin hän oli vanhainkodin sairaala osastolla eikä missään jorvissa .
Sulla on Kai aikas suppee näkemys tosi tilanteesta en tuollasta allekirjoita vaimoni joutu lähteen jopa yöllä työmaalle kun haettiin . terv tepivaari

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Suomessa on hoitotyössä väkimäärän suhteessa enemmän kuin keskimäärin maailmalla. Ymmärrän toki, että vanhusosastoilla syötettäviä on paljon, joten ruokailuaikoina hoitajiakin tarvitaan enemmän. Mutta kun ruokailuaika on ohi, hoitajilla ei ole tekemistä. Tämä on tosiasia, jota sinun ei, Tepi-vaari, tarvitse tunnustaa. Muttei se tosiasiana lakkaa olemasta hoitajien kuormittavana tekijänä.

Odottavan työaika on julmetun pitkä.

Ja kyllähän yölläkin odottajia osastolle tarvitaan. Sekään ei ole mikään uutinen. Yövuoron aikaan kelloa saattaa potilaat soittaa tai muuten apua tarvita. Hoitaja odotelkoon.

Jätit lukematta kirjoitukseni olennaisimman osan. Hoitajalla itsellään ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä. Onnettoman johtamisen ja heikon organisoinnin johdosta hoitajalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin yrittää selvitä. Moni palaa loppuun. Ongelmaa ei voida ratkaista värväämällä lisää loppuunpoltettavia.

Sairaalatyön heikon johtamisen merkkejä on äärettömän helppoa näyttää toteen. Ketjutetut, luvattoman pitkät, määräaikaiset työsopimukset ovat arkipäivää eri osastoilla. Henkilökuntaa pidetään määräämättömän pitkiä aikoja epävarmuudessa työn jatkuvuudesta. Näin silti, vaikka sairaalassa on jatkuva pula työntekijöistä. Seuresta palkataan sijaisia, jotka joutuvat vaihtelemaan päivittäin osastoja ja toimimaan ympäristöissä, joita eivät tunne tarpeeksi hyvin.

Lukumääräisesti olisi helppoa selvittää sairaalan tai osaston hoitamisen johdon onnsitumista:
- Kuinka suuri osa sairaalan henkilökunnasta on määräaikaisella sopimuksella?
- Kuinka monta vuoronvaihtoa on eri osastoilla tarvittu viimeisen viikon aikana?
- Sairaslomapäivien lukumäärä / työntekijä?
- Ja tärkein: minkä arvosanan hoitaja itse antaa työnsä palkitsevuudesta?

Mikseivät hoitajat itse saa osallistua työvuorosuunnitteluun? Monetkaan hoitajat eivät varmasti aloittaisi työaikaansa aamuisin kello 7, jos itse voisivat asioihin vaikuttaa.

Käyttäjän tepimast kuva
TEUVO MAST

Tiedän myös että hoitajia on poistunut tän hallituksen aikana paljon muihin töihin eivät varmuudella palaa hoitajiksi .
Silti hekin ovat tilastoissa hoitajia . terv tepivaari

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Höpöttelet, vaariparka, ihan omiasi. Hoitajiksi lasketaan hoitotyötä tekevät, ei kaikkia ihmisiä, joilla on hoitajatausta tai -koulutus.

"OECD-maiden työvoimassa on keskimäärin 9,1 hoitajaa tuhatta asukasta kohden.
Suomessa hoitajia on keskimääräistä enemmän: 14,1. Suomea korkeammat määrät ovat vain Islannissa (15,5,), Tanskassa (16,3), Norjassa (16,7) ja Sveitsissä (17,4)."

http://www.terve.fi/terveydenhuolto/83833-liikaa-l...

Lääkäreitä meillä on saman verran kuin OECD:ssä keskimäärin.

Käyttäjän tepimast kuva
TEUVO MAST

Kun vaimoni oli hoitaja ja vaikka hän on poistunut rinnaltani 55 vuotiaana ei se silti tarkoita ettenkö tunne ja tiedä hoitajien tilanteen jota seuraan .
Ystävä piiriini kuuluu edelleen näitä hoitajia ja heiltä saan tän päivän tilanteen aika hyvinkin .
Kyllä se todellinen höpinä nyt tulee muusta suunnasta kun minulta
Multa ei tule jorvin höpinää minulta tulee se joka on maakunnissa tilanne ja se ei ole samaa luokkaa kun siellä.
Keskimäärin on turha edes miettiä se ei anna koko kuvaa Suomesta ja hoitajista ei tosin lääkäreistäkään joita on Helsinkissä melkoisesti mutta ei ole Kittilässä .
Elikkä keskimäärä antaa selvästi väärän kuvan . terv tepivaari

Käyttäjän tepimast kuva
TEUVO MAST

Kyllä nuot haut töihin oli sellasia jossa joku oli saanut kohtauksia milloinkaan niitä ei tullut jostain pikku jutusta .
Aina nissä oli tosi kyseessä ja asuimme n kilometrin päässä vaimon työmaasta elikkä vaimoni oli varmaan lähin jolla oli myös myös taitoa hoidon antamiseen ei tosi tilanteessa lähihoitajaa tarvita .terv tepivaari

Käyttäjän MaaretTuomola kuva
Maaret Tuomola

Erikoista ja huolestuttavaa, jos vasta nyt erikoissairaanhoidon hoitohenkilöstön määrän/työhön liittyvän resurssoinnin niukkuudesta johtuvat ruohonjuuritason joustamisen tarpeet nousivat ydinongelmana julkisesti tietoon. Tämä ydinongelma kietoutuu asiakkaiden, väestön sairaanhoidon saatavuuden, turvallisuuden ja laadun kokonaisuudessaan huomioon otettaviin perusteisiin. Eduskunnassa ja kunnallispolitiikassa on paljon hoitohenkilöstön edustajia. Eikö kukaan ole aiemmin nostanut esille tätä ydinongelmaa, edes sote-keskusteluissa? Onko sairaanhoitajia edustava ammattijärjestö ollut tähän saakka hipihiljaa erikoissairaanhoidon osaamisen erityishaasteista hoitohenkilöstön osalta ja toiminnan organisoinnin osalta?

Käyttäjän JereMkel1 kuva
Jere Mäkelä

Korvauksista tuli mieleen laittaa kommentti. Jouluksi ei meinannut työpaikalleni löytyä päivystävää lääkäriä vuorokaudeksi. Porkkanaksi luvattiin 1000 euroa pyhäpalkan lisäksi. Lopulta 2 lääkäriä jakoi päivystyksen ja ylimääräistä rahaa tuli 500e per henkilö. KvTes lupaa hoitajille vuoronvaihdosta about 9 euroa. Meillä paikallisesti on parempi kannustin ja tietyin ehdoin voi saada joustavuudestaan jopa 30 euroa ylimääräistä kannustinrahaa. Toki vastuukysymykset on ihan erilaiset mutta mutta...

Käyttäjän MarkkuPudas kuva
Markku Pudas

Ruotsissa paperteollusuuden sairaspoissaolot olivat yli 14%. Yhden päivän karenssi sairasajan palkassa pudotti piissaolot hivenen yli 6 prosenttiin. Suellä siis etuuksien huonontaminen toimi.

Toimituksen poiminnat